<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Jämsänkosken Vanha Mylly</title>
	<atom:link href="http://www.vanhamylly.com/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.vanhamylly.com</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Mon, 16 May 2011 21:09:28 +0000</lastBuildDate>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.0.3</generator>
		<item>
		<title>Jämsänkosken vanha mylly</title>
		<link>http://www.vanhamylly.com/jamsankosken-vanha-mylly-2/</link>
		<comments>http://www.vanhamylly.com/jamsankosken-vanha-mylly-2/#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 01 Feb 2011 13:21:04 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Ei kategoriaa]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.vanhamylly.com/?p=70</guid>
		<description><![CDATA[Jämsänkoski oli tunnettu vesimyllyistään ainakin jo 1500-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin nykyisen keskustan alueella oli toiminnassa kymmenkunta myllyä. Riittävä veden virtaus talviaikana ja kuivanakin kesänä riitti myllyjen pyörittämiseen, joten Jämsänkoski lukeutui Hämeen parhaisiin myllypaikkoihin. V. 1887 Jämsänkosken rannalle ryhdyttiin rakentamaan selluloosatehdasta, jolloin teollisuuslaitos otti koskivoimasta suurimman osan käyttöönsä. Aktiebolaget Jämsänkoski hankki talollisten yhteismyllyjä haltuunsa. Tehtaiden laajentuessa [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Jämsänkoski oli tunnettu vesimyllyistään ainakin jo 1500-luvun  alkupuolelta lähtien, jolloin nykyisen keskustan alueella oli  toiminnassa kymmenkunta myllyä. Riittävä veden virtaus talviaikana ja  kuivanakin kesänä riitti myllyjen pyörittämiseen, joten Jämsänkoski  lukeutui Hämeen parhaisiin myllypaikkoihin.</p>
<p>V. 1887 Jämsänkosken rannalle ryhdyttiin rakentamaan  selluloosatehdasta, jolloin teollisuuslaitos otti koskivoimasta  suurimman osan käyttöönsä. Aktiebolaget Jämsänkoski hankki talollisten  yhteismyllyjä haltuunsa. Tehtaiden laajentuessa vanhat myllyt tulivat  puretuiksi. Arkkitehti Bernhard Blomin suunnittelemat  jugend-vaikutteiset uudet tehdasrakennukset tehtiin tiilestä ja v. 1900  rakennettiin Rekolankoskelle myös uusi mylly, jossa on yhä näkyvissä  rakentamisajalleen tyypilliset harjatornit katon päätyosissa. Kaikkien  purettujen myllyjen osakkailla oli oikeus ilmaiseen jauhatukseen yhtiön  myllyssä. Tämä Vanha Mylly jäi käytöstä pois v. 1952.</p>
<p><span id="more-70"></span></p>
<p>Vanha Mylly luovutettiin v. 1958 kalanpoikasten kasvatukseen  Jämsänkosken Urheilukalastajille, josta he saivat myös oman kokoustilan.  Sen yhteydessä toimi myös kesäkioski ja kahvila aina 1960-luvun  loppuvuosiin saakka.</p>
<p>Silloinen isännöitsijä Lauri Tiilikka järjesti rakennukselle  perusteellisen kunnostuksen ja remontoituna Vanha Mylly avattiin  ravintolana ensimmäisen kerran v. 1969. Vanha Mylly on kirjattu  teollistumisen muistomerkkinä säilytettävien vanhojen rakennusten  joukkoon v. 1982.</p>
<p>Ravintolatoiminta Vanhalla Myllyllä jatkuu ja turvaa osaltaan rakennuksen säilymisen</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.vanhamylly.com/jamsankosken-vanha-mylly-2/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>

