| |
| |
|
|
| |

|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |

|
|
| |
|
|
| |
Jämsänkoski oli tunnettu
vesimyllyistään ainakin jo 1500-luvun alkupuolelta lähtien, jolloin
nykyisen keskustan alueella oli toiminnassa kymmenkunta myllyä. Riittävä
veden virtaus talviaikana ja kuivanakin kesänä riitti myllyjen
pyörittämiseen, joten Jämsänkoski lukeutui Hämeen parhaisiin
myllypaikkoihin.
V. 1887 Jämsänkosken rannalle ryhdyttiin rakentamaan selluloosatehdasta,
jolloin teollisuuslaitos otti koskivoimasta suurimman osan käyttöönsä.
Aktiebolaget Jämsänkoski hankki talollisten yhteismyllyjä haltuunsa.
Tehtaiden laajentuessa vanhat myllyt tulivat puretuiksi. Arkkitehti
Bernhard Blomin suunnittelemat jugend-vaikutteiset uudet tehdasrakennukset
tehtiin tiilestä ja v. 1900 rakennettiin Rekolankoskelle myös uusi mylly,
jossa on yhä näkyvissä rakentamisajalleen tyypilliset harjatornit katon
päätyosissa. Kaikkien purettujen myllyjen osakkailla oli oikeus ilmaiseen
jauhatukseen yhtiön myllyssä. Tämä Vanha Mylly jäi käytöstä pois v. 1952.
Vanha Mylly luovutettiin v. 1958 kalanpoikasten kasvatukseen Jämsänkosken
Urheilukalastajille, josta he saivat myös oman kokoustilan. Sen yhteydessä
toimi myös kesäkioski ja kahvila aina 1960-luvun loppuvuosiin saakka.
Silloinen isännöitsijä Lauri Tiilikka järjesti rakennukselle
perusteellisen kunnostuksen ja remontoituna Vanha Mylly avattiin
ravintolana ensimmäisen kerran v. 1969. Vanha Mylly on kirjattu
teollistumisen muistomerkkinä säilytettävien vanhojen rakennusten joukkoon
v. 1982.
Ravintolatoiminta Vanhalla Myllyllä jatkuu ja turvaa osaltaan rakennuksen
säilymisen |
|
| |
|
|
| |

|
|
|
|